Terence Daviesin - ohjaama Syvänsininen meri poikkeaa tästä kaavasta,vaikka elokuvassa nähdään rakkaus tarina.. Tämä tarina ei ole todellaakaan sorru yli siirappisuuteen. Etuoikeutettu naimisissa oleva nainen ajautuu suhteeseen toisen miehen kanssa, hän eroaa aviomiehestään.. Mutta .. paljastaisin liikaa jos kertoisin miten suhde toiseen mieheen päättyy. Vihjaan hieman että nainen "heitti" avioliittonsa turhaan pois. .
Toisaalta, jos pidät nopea tempoisesta elokuvasta niin tämä elokuva voi ikävystyttää sinut. Syvänsininen meri ei ole nopea tempoinen vaan hidas ja paikoittain se tuntuu jumittuneen paikoilleen kun samaa asiaa hoetaan eikä mikään tunnu etenevän. Tämä on hyvin näytelmällinen ja teatterimainen eikä oikein elokuvallinen. Ainakin sellainen tunne tuli, hitaasti ja hieman sekavalta etenevän tarinan vuoksi.Tarinan sekavuutta lisää paikoittaiset muistelma pätkät joita ei erota varsinaisesta elokuvasta. Lavastus ja kaikki tuntuu teatterimaiselta. Aivan kun olisi katsonut näytelmää joka on laitettu filmille.
Syvänsininen meri vaatii katsojaltaan paljon, kärsivällisyyttä ja kestävyyttä. Omakin kiinnostukseni herpaantui välillä,sillä elokuva ei ollut kovin mukaansatempaiseva ja lisäksi, kun en tuntenut kuuluvani aivan elokuvan kohde yleisöön. En yleensä katso näin hitaita elokuvia, pidän yleensä hieman nopeammista. En kuitenkaan välttele näitäkään.
Pakko myöntää, sisäinen fanityttöni houkutti katsomaan elokuvan osaksi miespääosassa nähtävän Tom Hiddlestonen vuoksi.. Tosin pidän myös Rachel Weisz:stä. Kumpikin tekee hyvää työtä elokuvassa.
Elokuva kannattaa katsoa loppuun asti,vaikka se voi olla vaikeaa. Syvänsininen meri on kauniin surullinen tarina siitä että kuinka rakkaus ei olekkaan aina niin ihanaa ja siitä että kuinka kaikki voi loppua vain yhdenkin teon tähden.. Eikä syrjähyppy tuo aina onnea..
Siksi pidän tästä tämä oli erilainen rakkaustarina,jota olinkin kaivannut.
